Perustutkimus

SILKin perustutkimus voidaan jakaa neljäänn osa-alueeseen:

Soluviljelymallit

SILKin tutkimusryhmillä on käytössä useita solulinjoja, joilla voidaan tutkia silmäsolujen toimintaa. Tutkimusta tehdään mm. retinan pigmenttiepiteelisoluilla ja sarveiskalvon epiteelisoluilla. Silmäsolulinjojen ja niistä kehitettävien solumallien avulla voidaan jäljitellä silmätaudeissa tapahtuvia vaurioita ja etsiä ratkaisuja niiden korjaamiseksi tai esim. tutkia lääkeaineiden käyttäytymistä ja vaikutuksia käytetyssä solumallissa.

Kantasolut

Kantasolututkimusta tehdään Tampereen yliopiston Silmäryhmässä. Professori Heli Skottmanin silmätutkimusryhmä kehittää kantasoluista uusia kudosteknologisia hoitomuotoja silmän verkkokalvon sairauksien hoitoon ja sarveiskalvon vaurioituneiden pintarakenteiden hoitoon.  Silmätutkimusryhmässä kehitetään kantasoluille uusia tehokkaita erilaistamismenetelmiä, joilla toimivia verkkokalvon ja sarveiskalvon soluja voidaan tuottaa.

Solujen biofysiikka

Soile Nymarkin tutkimusryhmällä on yhteiskäytössä muiden Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkimusryhmien kanssa MEA (microelectrode array) laboratorio, joka on erikoistunut silmän sähköisten toimintojen mittaamiseen. Laboratoriosta löytyvät 60-kanavainen MEA mittaus- ja stimulaatiolaite sekä erilaisia laitteita silmän sähköisten toimintojen mittaamiseen kuten patch clamp laitteisto, Ca2+ kuvantamislaitteisto, impendanssi-, TER- ja ERG- mittauslaitteet. Silmän biofysiikan tutkimusryhmä hyödyntää teknologiaa mm. verkkokalvon ionikanavien tutkimiseen.

Kuvankäsittely

Solujen kuvantaminen ja kuvankäsittely on usean SILKin tutkimusryhmän mielenkiinnon kohde.  Kuvantamista ja automaattista kuva-analyysiä hyödynnetään erilaisten biologisten tapahtumien rekisteröintiin mm. solumäärän laskemiseen, solujen kasvunopeuden ja – vaiheen määritykseen, solutyypin tunnistukseen sekä tautikuvan määritykseen. Aihepiiriin kuuluvat myös väritutkimus, spektrivärikuvaus ja sen sovellukset.

R