Perustutkimus

SILKin perustutkimus voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen:


Soluviljelymallit

SILKin tutkimusryhmillä on käytössä useita solulinjoja, joilla voidaan tutkia silmäsolujen toimintaa. Tutkimusta tehdään mm. retinan pigmenttiepiteelisoluilla ja sarveiskalvon epiteelisoluilla. Silmäsolulinjojen ja niistä kehitettävien solumallien avulla voidaan jäljitellä silmätaudeissa tapahtuvia vaurioita ja etsiä ratkaisuja niiden korjaamiseksi tai esim. tutkia lääkeaineiden käyttäytymistä ja vaikutuksia käytetyssä solumallissa.


Kantasolut

Kantasolututkimusta tehdään Tampereen yliopiston BioMediTechin Silmäryhmässä. Apulaisprofessori Heli Skottmanin silmätutkimusryhmä kehittää kantasoluista uusia kudosteknologisia hoitomuotoja silmän verkkokalvon sairauksien hoitoon ja suun limakalvon soluista sarveiskalvon vaurioituneiden pintarakenteiden hoitoon.  Ihmisen kaikkikykysillä kantasoluilla on kyky erilaistua ihmisen kaikiksi eri solutyypeiksi. Silmätutkimusryhmässä kehitetään kantasoluille uusia tehokkaita erilaistamismenetelmiä, joilla toimivia verkkokalvon ja sarveiskalvon soluja voidaan tuottaa.


Biomateriaalit

Biomateriaaleja tutkitaan Tampereen teknillisen yliopiston/BioMediTechin Biomateriaalit ryhmässä. Tutkimuksesta vastaa professori Minna Kellomäki ryhmänsä kanssa.


Biosensorit

Professori Jari Hyttisen  ryhmällä (Tampereen teknillinen yliopisto/BioMediTech, CBIG) on yhteistyössä muiden BioMediTechin muiden ryhmien kanssa MEA (microelectrode array) laboratorio, joka on erikoistunut silmän sähköisten toimintojen mittaamiseen. Laboratoriosta löytyvät 60-kanavainen MEA mittaus- ja stimulaatiolaite sekä erilaisia laitteita silmän sähköisten toimintojen mittaamiseen kuten patch clamp laitteisto, Ca2+ kuvantamislaitteisto, impendanssi-, TER- ja ERG- mittauslaitteet. Ryhmällä on myös 256-kanavainen kehon pinnan sähköilmiöitä rekisteröivä (kuten ERG ja EOG) mittauslaitteisto ja oma µCT.


Kuvankäsittely

Solujen kuvantaminen ja kuvankäsittely on usean SILKin tutkimusryhmän mielenkiinnon kohde.  Kuvantamista ja automaattista kuva-analyysiä hyödynnetään erilaisten biologisten tapahtumien rekisteröintiin mm. solumäärän laskemiseen, solujen kasvunopeuden ja – vaiheen määritykseen, solutyypin tunnistukseen sekä tautikuvan määritykseen. Aihepiiriin kuuluvat myös väritutkimus, spektrivärikuvaus ja sen sovellukset.

R